Morjensta vaan ihmiset ja kylänmiehet!

Nicevaimo on ollu jo pitkään aikeissa kirjottaa ihan uutta blogia, mutta ei vaan oo saanu aikaiseksi. Päätin jo eilen perustaa tämmösen jaarittelupaikan, mutta siinäki meni joku vikaan. Uutta blogia ei sitte ihan niin vaan pistettykkää pystyyn ja unohdinkin sitte taas koko homman, kunnes muistin tänään tän ja aloin tuumasta toimeen.

Ihan outoo puuhaa tää bloggailu ei nicevaimolle oo, pariakin blogia on pidetty, mutta innostuksen hiipuessa niistä on luovuttu. Koiruudellekin tein yli vuosi sitten oman blogin jota harvakseltaan käyn päivittelemässä.

Niin, mistäs mun sit pitikään blogata? Noh. Varmaan ihan kaikesta mitä mieleen juolahtaa. Nyt päällimmäisenä mieles pyörii työura, jota on tehty kaupan alalla aika kauan ja on kokeiltu sosiaalialaakin ja nyt on jälleen alan vaihto menossa. Huomenna maanantaina alkaa uusi ura lastenhoitajana, tosin on aika leppoisa alotus, sillä huominen on vapaapäivä. Tiistaina hermoja sitten koetellaan käytännössä, eli tarkoitus ois mennä uuden työnantajan kotiin, jossa tämä pienten pilttien kaitseminen pääsääntöisesti tapahtuu. Nähtäväksi jää, miten "kervisväijy" sitten sujuu, lapsosia kun on kuusi kipaletta siihen perheeseen siunaantunut, kolme koululaista, yks eskari-ikäinen ja pari pienempää. Pääsääntöisesti näitä kolmee pienintä pidän silmällä ja komenteeraan isompia tekeen läksyjä sun muuta jahka koulusta kotiutuvat.

Kylä, jossa tää mun uus työnantajaperhe asuu, on nicevaimolle hyvin tuttu. Oon samaisessa kylässä asunut 17 vuotta, tosin ollut jo poiskin sieltä melkein toiset 17 vuotta. Uusia rakennuksiahan sinne on tullut, ihmisiä muuttanu pois ja toisia tilalle, mutta pääpiirteittäin kylä on ihan samanlainen kuin ennenkin. Mikäs siinä sitten. Kiva päästä vanhoille kotinurkille pyörimään.