Morjesta vaan jälleen!

Nicevaimo viettää vapaapäivää töistään tänään, on kuulkaa hienosti alkanut tämä lastenhoitajan ura - ensimmäinen duunipäivähän oli vapaapäivä, toinen duunipäivä oli työpäivä ja tänään, kolmantena päivänä jälleen vapaata! Aika rankkaa...

Eilinen duunipäivä meni oikein mainiosti, lapsoset oli kilttejä ja mukavia, toivottavasti ovat jatkossakin...pelailtiin Mustaa Pekkaa (sitä missä kerätään perheitä ja sille jolle jää Musta Pekka, häviää), Afrikan tähteä (huoh, hävisin kaks peliä 4-vuotiaalle...), Röllihippaa (ihan uus tuttavuus Nicevaimolle, mut aika helppo peli, lasten versio Kimblestä), käytiin 3- ja 4-vuotiaiden kanssa pulkkamäessä ja piirrettiin koko porukka kaikenlaisia kivoja kuvia. Ohjelmassa oli myös pianon soittoa (toimin soittajana) ja laulua (iloinen yllätys oli, että lapset on tosi lahjakkaita laulajia), lapsoset tanssivat myös pareittain, tytöt keskenään ja pojat kaksistaan. Tyttöjähän pesueessa on 4 kpl, 4v.,6v.,9v., ja 10v. ja pojat on 12v. ja 3v.

Ruokin ipanaariot kermaisella currykanakastikkeella ja pottu-porkkanamuusilla, niistä aineksista ei voi saada kuin hyvää ja sitä mieltä mukelotkin oli! Huoh, pisteet kotiin tuli siitä!!

Kaiken kaikkiaan päivä meni oikein mukavasti ja nopeesti, tylsää hetkeä ei tullut ollenkaan (voisko tommosen lapsilauman kanssa tullakaan?) ja suurimmilta kolhuilta säästyttiin. Itku tuli kerran pesueen pienimmälle tanssimisen lomassa, lattia oli liukas ja jalassa villasukat, pikkumies vetäs lipat kun isoveikka vähän vei. Siitäkin toivuttiin nopsaa ja soitto, laulu ja tanssi jatkui.

Perjantaina ois sitte tämän uran toinen paikanpäällä tehtävä työpäivä, perheen äidin nukkuessa yövuoronsa jäljiltä jäänyttä univelkaansa. Ens viikolla alkaakin sitten koulut ja eskari, tenavia pitää herätellä ja kiikuttaa eskarilainen läheiseen päiväkotiin, missä se esikoulu toimii.

***

Nicevaimo tekee kerran viikossa säännöllisesti myös tekstaushommia pienessä kyläkaupan kaltaisessa elintarvikeliikkeessä. Eilen tiistaina oli sit tämmönen päivä. Aikaa näiden mainosten tekstaukseen menee alta tunti jos ei jää kauppiaiden kanssa suustaan kiinni. Jos jää jaarittelemaan heidän kanssaan, aikaa menee sitte huomattavasti enemmän. Eilen meni pari tuntia ihan huomaamattomasti. Oon siinä kaupassa tehnyt myyjän hommia myyntiurastani pisimpään, päivää vaille kolme vuotta vakituisena, minkä jälkeen nyt reilut 5 vuotta vähemmän vakituisena, eli tarvittaessa oon siellä päiväni kuluttanut kohtuullista korvausta vastaan. Eli näiden melkein 9 vuoden aikana kauppiaspariskunta ja asiakkaat ovat tulleet tutuiksi.

Joten eilen, kun jäin jaarittelemaan kauppiaspariskunnan kanssa, käytiin läpi uusi urani lastenhoitajana ja miten meni vuoden vaihde yms. Kerroin, että tekis mieli mennä luisteleen tai hiihtään, mutta kun ei oo kumpaankaan toimintaan tarvittavia apuvälineitä. Herra kauppias tuumas pilke silmäkulmassa, että lähe päivystään johonkin hiihtomajalle, siellähän niitä laudanpätkiä on rivissä, siitä voi valkata parhaat päältä. Ajatushan on ihan loistava, mutta sitte se tosikko Nicevaimossa iski. Sanoin, että hyi kun opetat mua pahoille tavoille! Keskustelu eteni siten, että kauppias sano, että ei hän opeta, vaan antaa vinkkejä. Ja jos Nicevaimo tuon toteuttaisi ja jäisi kiinni, ehdottomasti en saisi kertoa mistä tämä idea on kotoisin. Tjaah. Taidan olla kuitenkin niin kiltti, etten lähde kenenkään hikilautoja realisoimaan, vaan tyydyn penkkiurheiluun ja välillä voin polkaista pölynkerääjän toimea suorittavaa kuntopyörääkin...hah.

Jaarin jaarin, juttuahan ny lähtis vaikka ja kuinka, vaikka onkin aika tylsää luettavaa ja ei varmaan kovin monelle oma huumorintajuni uppoakaan. Ei se mitään, ei kantsi kommentoidakkaan. Mä lähen nyt kirjakauppaan, s'on moro!